Urpo Niemi
Guest
|
 Posted: Mon Jun 23, 2008 10:11 pm Post subject: Re: Saatanan saatana |
 |
|
Minulta on monelta suunnalta tiedusteltu, että ketkä on ne asiattomuuksia
tänne nettiin kirjoittavat kaverit, joista on tullut valtavasti valituksia
heidän ökyillessään asiattomia ydinaiheisia materiaalejaan tänne?
No koska olen asian aina tienyt, niin voin kysyjille valaista pikkasen. Eli
kyse on tosiaan TVO:n toimenkuvaansa enemmän kuin kyllästyneet ja
pingoittuneet insinööristöt. Koska ole joviaali tyyppi, niin en sen enempää
halua osoitella syyllisiä mutta käytetään heistä nyt täällä vaikka Öö..
miten sen nyt kauniisti sanoisin yleisnimitystä "Anssit!"), tai voisin toki
käyttää myös taustoituksena vaikka. ..hmm.. .no vaikka Olli-Pekkaa. Mutta
ehkä kaikille on helpointa tajuta koko alati nimiään vaihtava
TVO/Cekuritas/SUPO/Posiva:n häirikkölinjalaislahko vähän samalla kaavalla
kuin talouspuolen häirikkömassa tunnetaan Oskuna, niin nämä 4%
ydinklingonilinjalaispoppoo vaikka yleisnimellä ANSSIT!
Vaan sitten konkretiana tuonen tuvan tuntumaan. Kyseisille Ansseille siis
suora ja kursailematon kysymys: TVO:n v.2006 tritiumpäästö oli 2,46TBq/v,
eli 13,44%. Kuitenkin esitettiin väite, että seuraavana vuona tritiumpäästöt
olisivat suorastaan räjähtämässä käsiin ollen jo huikeat 3,66TBq/v!!! Kun
luonnon tritiumpäästötasot ova 0,01TBq/v ja TVO.n vuosipäästöt 1978 miltei
samoja ja vielä kymmenisen vuotta sitten nousunopeus oli kymmenesosia tästä
nykyisestä, niin onko tuo esittämäne määrä TOSIAAN noin rajua? .. !
Eli hyvät pahat ydininsinöörit, miksi IHMEESSÄ heti kun TVO:n laitosten
laskenallinen 25-30v käyttöikä laittomasti ylitettiin alkoi aivan
käsittämättömästi kumuloituva laitosten neutronien-, tritiumin
vuosituottakasvut!? Miksi ihmeessä voimalaitos, joka on tuottanut vuosittain
sanotaan nyt kilon vuodessa pelkkiä neutroneita 2 500MW tehostaan alkaisi
syytämään samalla tehollaan eksponentiaalisesti kasvavasti neutroneita nyt
antamallanne arvolla siis jo 100kg/v!? Eihän tällaisessä väitteessänne ole
mitään järkeä! .. ..Ellei niin, tosiaan kertokaas nyt ihmeessä omin sanoin
miten tällainen on edes teoriassa teistä mahdollista? Ja jossete kykene,
kuten epäilen heikkoine kvanttitaitoinenne. Vai mitä Anssi? ..Niin sitten
ajetaan nettiin sellaista osaamista, joka siihen kykenee. Annan teille nyt
puolisen päivää aikaa vastata, ja katsotaan.) |
|
Wolfgang Peltola
Guest
|
| Posted: Thu Jun 26, 2008 12:18 am Post subject: Re: tree node parent, trees as data structure |
|
|
Mäntyankeroinen (Bursaphelenchus xylophilus)
Oireet
Männyt kuolevat nopeasti. Pihkaneritys tyrehtyy. Latvukset tulevat
punaruskeiksi.
*Koska tämä mäntyankeroinenKIN tuntuu olevan ydinhallintomme määritelyssä
100% TABU on aihetta toki syytä pitää jatkuvasti esillä. Samoin kuin
maailmanlaajuinen tritiumsadevesilammikkoihinsa kuolevien matelijoiden ja
sammakoiden hätätilajulistukset ja muut vastaavat säteilyn mehiläistapot
toki! Näin tällaisen ilmon poistetun nettihausta:"Suomessa metsätaloutta
uhkaa eniten mäntyankeroinen, joka on luokiteltu vaaralliseksi ...
Mäntyankeroisen leviämisen riski Suomeen on varsin todellinen, ...!"
*Aika hurjaa tekstiä muuten, vai mitä ja SUPO/IAEA mitä ilmeisemmin kielsi
noin kaikenkertovan materiaalin julkaisun? .. .. No yhtä kaiki herättää HETI
epäilyksiä virannomaistemme ja ydinhallinnon mitä hämärimmistä
syy-yhteyskytköksistä!
Tuhonaiheuttaja
Tuskin paljain silmin erottuva nematodi eli sukkulamato (alle 1 mm).
Mäntyankeroinen on hyvin pieni, aikusena alle 1 mm pitkä, läpikuultava
sukkulamato. Ennen aikuistumista on neljä toukkamaista kehitysastetta,
elelevät pääasiassa mäntyjen pihkatiehyeissä. Lisääntyminen
optimioloissa on hyvin vilkasta ja saastunut puu kuolee nopeasti.
Mäntyankeroinen voi levitä kuolevaan puuhun
*Äärimmäisen tärkeä ydinkytkös. Kun jo viime kesänä ilmoitettiin mm. Ranskan
metsien kuolevan kesäisin enemmän kuin kasvavan säteilyn tuhottua
metsänpohmjien ionitasapainot on pöytä jo katettu Portugalista, Siperiasta
vääjäämättä lähestyville mäntyankeroisille. Kiitos ydinvoimateollisuutemme
kasvien luontainen vastustus on nyt nollissa, pon apetiit!
lisääntymään tulleiden
hyönteisten välityksellä. Mäntyankeroisen arvellaan olevan kotoisin
Pohjois-Amerikasta, jossa mäntylajit ovat kehittyneet melko
vastustuskykyisiksi. Kotoinen mäntymme on herkkä mäntyankeroiselle.
*Bulseye! Mihin siis tarvitaan jatkossa ydinsähköämme, jota suunnitellaan jo
härskisti 60v periodeille?Ei siis mikään ihme, että ydinherroillamme on
kiirus ydinmmyllyineen, ennen kun kansa tajuaa ydinjymäytyksen suuruudet.
nou metasää, ja ei tarvetta ydinvoimalle, tämä setti muuten pitää ja toimii!
Mäntyankeroinen on hyvin vaarallinen tuholainen ja aiheuttaa vahinkoa
etenkin levittyään alueille, missä mäntylajit eivät ole ehtineet kehittää
vastustuskykyä, kuten Japanissa ja Kiinassa. Euroopassa laji on tavattu
Portugalista. Suomessa lajia ei ole havaittu luonnossa, mutta saastuneilta
alueilta tulleessa puutavarassa ja pakkausmateriaalissa sitä on tavattu.
*Itse asiassa jo 40 invaasiota (-08). Ja lisää tulee kunnes metsämme menee.
Ydinalamme tietää tämän jo NYT!
Kehitys
Lisääntyminen optimioloissa (25 - 30 °C) on hyvin nopeata ja kehitys munasta
aikuiseksi kestää vain kolmisen vuorokautta. Ankeroinen vaatii suhteellisen
korkeata lämpötilaa (yli 20°C) voidakseen kehittyä, mutta kykenee säilymään
hengissä useita kuukausia -17 °C lämpötilassa.
*Lokoisaa ruoka-apetta Suomessa silmän kantamattomiin ankeroismadoille. Ja
vauhti leviämistarpeelle on toki silmitön. Mihin tarvitsemme ydinvoimaa
pian, tai edes NYT? Ehkä ydinvoiman voisi valjastaa nykyisen 70% meren
kiehutuksensa lisäksi 100% energian haaskaamisiin ja pelkiksi
kampamaneettikasvattamoiksi läpi vuoden!) Jaa niin 05.06.-08 YLE kauhisteli,
että kasvihuonekaasuja tulee eniten kuin kansa viemäröi litroittain kuumaa
käsienpesuvettä ja kummuttaa sitten Itämerestä metaanit, typpioksiduulit ja
ties mitkä hiilipäästöt.
*Toki ydinvoimaloittemme tuhansien ja tuhansien ja tuhansien megawattien
lauhdekumpuamisista ydintyyliin taas 100% vaiettiin? Miksi ihmeessä ei
totuus kelpaa. Ydinvoima esim. TVO:n lauhteissa kun todistetusti tuottaa
kummuttaen metaanisedimenttikerrostumia Itämerestä tauotta jo näillä
kahdella voimalallaan 5 000MW hiilipolton edestä! Miksei näitä tutkita
julkisuuteen? Ai niin, kun "-08 alkuun hämäräperäisesti" Ilmatieteenlaitos
lopetti koko Suomen keskeisimmät merentutkimuslaitoksen arandoinnit
ydinlauhdevesissä, kun alkoi ydinkytkösluu paistaa!!
Leviäminen
Vaikka ankeroiset voivat säilyä hengissä kuolleella puulla vuosikausia,
tarvitsevat ne siirtäjäeliön eli vektorin kuljettamaan ne uuteen
lisääntymispaikkaan lähistön terveisiin mäntyihin. Vektoreina toimivat
sellaiset hyönteiset, jotka iskeytyvät lisääntymään kuoleviin puihin ja
kaivautuvat puuaineeseen, näin ankeroiset voivat niihin tunkeutua. Lisäksi
hyönteisten täytyy aikuistuttuaan käydä nakertamassa terveiden mäntyjen
vuosikasvaimia, oksia, runkoa tai juuria, jotta ankeroiset pääsisivät uuden
puun solukoihin. Mahdollisia vektoreita Suomessa ovat pääasiassa
Monochamus-suvun sarvijäärät: suutari ja ranskanräätäli, mutta muidenkin
hyönteisten arvellaan voivan toimia satunnaisesti vektoreina.
Tuhokohteet
Mäntyankeroisen tuhoja on esiintynyt kotoisilta puulajeilta vain männyllä,
joka on varsin altis tuhoille. Muualla maailmassa ankeroisen on todettu
tuhonneen erityisesti sylvestris-ryhmän mäntyjä: punamäntyjä (Pinus
resinosa), japaninmustamäntyjä (P. thunbergii), japaninpunamäntyjä (P.
densiflora) ja P. luchuensis -mäntyjä. Lisäksi se on todettu lukuisilta
mänty-, kuusi- ja muilta havupuulajeilta.
Tuhon eteneminen
Suotuisten olosuhteiden vallitessa mäntyankeroisten määrä
kymmentuhatkertaistuu parin viikon aikana.
*On siinä ydinaavikoituvasa Suomessamme kohta rapinaa salomaillamme!
Uusien puiden valtaamiseen se
pystyy kuitenkin vain tietyssä elinkiertonsa vaiheessa (ns. kestotoukka).
Lisäksi se vaatii levitäkseen siirtäjäeliön, jona toimii useimmiten jokin
Monochamus-suvun jäärä. Ankeroisten lisääntymistä suosii kuiva ja lämmin
kesä.
Vaikutus puuhun
Mäntyankeroiset tukkivat lisääntyessään puun tiehyet. Ne valtaavat
saastuttamansa puun kokonaan siirtyessään puun sisällä pihkatiehyeiden
kautta niin oksiin, runkoon kuin juuristoonkin. Ankeroisten aiheuttaman,
usein nopean, puiden kuolemisen syytä ei aivan tarkkaan vielä tiedetä.
Vektorien mukana kulkeutuu usein myös sienitauteja ja pihkanerityksen
heikentyessä puut altistuvat monille muille tuhoeliöille. Lakastuminen
saattaakin olla seurausta useiden eri tekijöiden yhteisvaikutuksesta.
Elinkierto
Vektorit
Ankeroisten tunnistaminen on vaikeata koska kuolevassa ja kuolleessa puussa
suorastaan kuhisee erilaisia ankeroisia.
Vahingot metsätaloudessa
Mäntyankeroisesiintymät vaativat aina välittömiä toimia. Mäntyankeroinen
pystyy lisääntymään ja tappamaan puita nopeasti. Ankeroinen tappaa Japanissa
vuosittain miljoonia kuutiometrejä puuta.
*90% metsästään katosi muutamissa vuosissa Siperian pakkasista ja tuulista
huolimatta läpi maan.
Tuhoriskin arviointi
Sääolot, ainakin Etelä-Suomessa, mahdollistavat mäntyankeroisen
lisääntymisen ja kotoinen mäntymme on todettu alttiiksi ankeroiselle. Vaara
mäntyankeroisen leviämiselle Suomeen on melko suuri,
*Saivartelua, koska leviäminen on SELVIÖ!
koska kaikkia
puutavaraeriä ja pakkausmateriaaleja saastuneilta alueilta ei pystytä
tarkastamaan. Lisäksi on mahdollista, että Aasiasta peräisin olevan
puutavaran mukana kulkeutuvat ankeroiset pääsisivät vakiintumaan
lähialueille. Lämmin ilma ja kuivuus altistavat puita.
*Ankeroinen trodellisuudessa lähestyy Suomea jo kahdelta maayhteydeltä
ongelmitta. Metsäteollisuus ja ydinala ankeroinen tulee, oletteko valmiina
pysäyttämään koneenne!?***
Torjuntamenetelmät
Tehokasta keinoa ankeroisen torjumiseksi ei ole toistaiseksi pystytty
kehittämään.
*Osuma ja upotus! Miksi haaskata ydintekniikkaan, jolle ei ole edes jatkossa
TARVETTA!!
Toimivimmaksi on osoittautunut vektorihyönteisten hävittäminen
ja saastuneiden puiden polttaminen ennenkuin vektorit poistuvat niistä.
Suomessa tiukat tuontipuurajoitukset ovat paras keino leviämisen
estämiseksi. Tuontipuu saastuneilta alueilta tulee olla kuumakäsiteltyä 56°C
30 minuutin ajan siten, että käsittely ulottuu puun keskustaan asti.
Mäntyankeroinen on Euroopan ja Välimeren Kasvinsuojelujärjestön
karanteenilistoilla (European and Mediterranean Plant Protection
Organization, EPPO). Lisäksi EU:lla on säännökset sen leviämisen
ehkäisemiseksi. Mikäli epäillään mäntyankeroisen levinneen metsään, on syytä
ottaa yhteyttä Kasvintuotannon tarkastuskeskukseen, missä asia pystytään
varmistamaan.
Teksti: Kuvat: Lähteet:
Pouttu, A.
Tomminen, J. Tomminen, J.
Kyushu Research Center
EPPO
Pouttu, A. Tomminen, J. ja Nuorteva, M. (1987)
EU:n lainsäädäntö
05.08.2003 / APou |
|
Bill Penrose
Guest
|
| Posted: Tue Nov 11, 2008 4:42 pm Post subject: Re: Old and new approaches to Science Research - a compariso |
|
|
On Oct 21, 7:27 pm, Arin280 <arin...@gmail.com> wrote:
[quote]I wonder if anyone has any experience of the latest collaborative
research tools for scientists- this seems to be very popular right
now. The way I see it, research collaborations can be:
1. Traditional - we perform research with close colleagues - fellow
students, faculty in our universities or colleagues in our workplaces.
[/quote]
I>ve been involved in several collaborative projects, and we>ve tried
using groups, teleconferencing, and other methods to cut down on
travel. The result is that much more gets done during physical trips
and conferences than is ever accomplished using technological means.
Members of a collaboration that are so far away that frequent air
travel is necessary generally end up having their needs misunderstood,
and sometimes get pushed right out of the collaboration in the
interests of getting the job done.
I just finished an instrument design project involving a four-cornered
collaboration: a college in Chicago, myself here in Tucson, Arizona,
and other parties in Los Angeles and Berkeley, CA. We made extensive
use of email and express services, but by far the most was
accomplished during physical travel.
The most common problem with long-distance collaboration is that each
party is continually distracted by things that are happening locally,
that automatically take up most of their time. The long-distance work
is always pushed down the queue.
Dangerous Bill |
|
